Tärkeä päätös
Eeli
Eeli heräsi hitaasti. Kuumeinen olo oli hävinnyt, ja Eeli tunsi olonsa paremmaksi. Huoneessa oli hämärää. Alex istui lattialla Eelin sängyn vieressä. Isoveljen tukka oli aivan pystyssä, ihan kuin hän olisi saanut sähköiskun. Alex hymyili.
"Öh," sai Eeli viimein sanottua ja kampesi itsensä istualleen. Lihaksia kolotti kuin hän olisi ollut koko päivän vuoristoradassa.
"Paljonko kello on?" kysyi Eeli.
"Vähän yli viisi – illalla," vastasi Alex rauhallisesti.
"Missä äiti ja isä ovat?" kysyi Eeli huolestuneesti. Hän muisti, miten äiti oli ollut kauhean huolissaan hänen olostaan. "Ja mitä sun tukalle on tapahtunut?"
"Sain sähköiskun, kun salama iski lähelle kristallinhakureissulla. Äiti taas lähti hakemaan sulle jaffaa ja jätskiä kaupasta, kun kuume laski. Äiti aikoi jo soittaa ambulanssin, mutta olosi parani kuin kirbiitin iskusta," sanoi Alex ja vinkkasi Eelille silmää.
"Onko sun silmässä jotain vikaa?" kysyi Eeli viimein.
"Äh. Ei ole. Kävin vaan etsimässä tämän," sanoi Alex ja avasi kätensä. Siinä oli kankaaseen käärittynä sininen kristalli, joka näytti melkein samanlaiselta kuin Eelin kirbiitti. Se sykki rauhoittavasti.
"Vau. Se on tosi hieno," sanoi Eeli.
"Se pelasti sun hengen. K.E.I.O. sanoi, että sulla oli enää muutamia tunteja aikaa," sanoi Alex.
"Oho," sanoi Eeli hölmistyneenä.
"Millainen olo sulla on?" kysyi Alex puolestaan.
"Ihan ok. Hirveä jano," tunnusti Eeli ääni karheana. Alex antoi Eelille pullollisen vettä. Eeli tarttui siihen ahnaasti ja alkoi juoda niin, että pulputus vain kuului.
Alex katsoi vierestä, kun Eeli kiskaisi litran vettä ja röyhtäisi sitten äänekkäästi. Alexia nauratti. Eeli vaikutti jälleen olevan oma itsensä.
"Meidän pitäisi tehdä päätös," totesi Alex hetken hiljaisuuden jälkeen.
"No?" kysyi Eeli kärsimättömänä.
"Ehkä on parempi, että K.E.I.O. selittää," vastasi Alex.
"Sain pysäytettyä kaikki hiukkaskoneet verenkierrosta, kun Alex toi toisen osan aluksen AI-ytimestä. Se ei kuitenkaan parantanut sinua. Olosi ei pahene, ainakaan heti, mutta et ole myöskään parantunut," sanoi K.E.I.O. kuin anteeksi pyydellen.
"Se ei ole K.E.I.O.n vika," täsmensi Alex vielä. "K.E.I.O.n muisti ei vieläkään pelaa oikein kunnolla."
"Miksei?" kysyi Eeli.
"No… me ei yhdistetty kristalleja vielä," tunnusti Alex.
"Miksette?" kysyi Eeli ihmeissään ja etsiskeli kirbiittiä katsellaan. Hän huomasi kiven yöpöydällä ja otti sen käteensä. Kirbiitti tuntui kädessä turvalliselta ja lämpimältä.
"Koska emme tiedä, mitä oikeasti tapahtuu," sanoi K.E.I.O.
"Niin, se voi olla tosi vaaral…" aloitti Alex, mutta ei saanut sanottua lausetta edes loppuun, kun Eeli oli jo ehtinyt läimäyttää kirbiitin ja Alexin löytämän kristallin yhteen.
Kuului sihahdus, räsähdys ja pamaus. Valot sammuivat huoneesta – ja koko kunnasta, mutta sitähän Eeli ei vielä voinut tietää.
Pimeydessä Eeli kuuli Alexin äänen.
"Tai sit me vaan voidaan lyödä kiviä yhteen kuten apinat ja toivoa, että koko maapallo ei räjähdä," sanoi Alex sarkastisesti.
Eeli katsoi käsiinsä. Hän ei ollut ehtinyt edes koskettaa kivillä toisiaan, kun ne olivat jo liimautuneet yhteen. Aivan kuin vahva magneetti olisi kiskaissut ne yhteen. Eeli katseli kirbiittiä uteliaana. Vihreä ja sininen väri sekoittuivat nyt toisiinsa. Lopulta kiven väri oli tasaisen turkoosi.
<Yhdistyminen: aloitettu… valmis. Eheys 99,9 %. Muistipankkien synkronointi: aloitettu… valmis. Tiedostojen siirto: aloitettu… valmis. Tietokanta valmis indekstointiin… indeksoitu. Tietokanta valmis kyselyille> Eeli kuuli pimeässä, miten K.E.I.O.n ääni tuli tällä kertaa kirbiitin suunnasta eikä Alexin puhelimesta.
"Ou jeah baby," sanoi K.E.I.O. kovalla äänellä. "Ny on tilaa!"
"Toimiko se?" kysyi Eeli.
"Kyllä. Voitte kysyä minulta melkein mitä vain," sanoi K.E.I.O. reteästi.
"Miten hiukkaskoneet saadaan pois Eelistä?" kysyi Alex heti, ennen kuin Eeli ehti jotain tyhmää mutta mielenkiintoista.
"Helppoa. ZXFH-22 sisältää täydellisen sairaalamoduulin. Sen pitäisi pystyä hoitamaan Eeli kuntoon muutamassa minuutissa," sanoi K.E.I.O.
"Onko se sama alus, joka me löydettiin saaresta?" kysyi Eeli.
"Kyllä. ZXFH-22 on näiden kristallien suojelualus," vastasi K.E.I.O.
"Kuka sinä oikein olet?" kysyi Alex K.E.I.O.lta.
"Olen aluksen ZXFH-22 virtuaaliavatar. Onneksi löytämäsi sininen kristalli oli osunut sellaiseen kohtaan, jossa se pääsi lataamaan miniohjelmiston maapallon alkeelliseen internetiin," sanoi K.E.I.O.
"Mitä oikein tapahtui? Miksi kristalli oli kahdessa osassa?" kysyi Eeli.
"Muistan vain palasia taistelusta. ZXFH-22 vaurioitui aika-agenttien väijytyksessä pahasti ja korjaa itseään edelleen," jatkoi K.E.I.O.
"Mitä sanoit?" sanoi Alex korviaan höristäen.
"Oletan, että tarkoitat aika-agentteja," sanoi K.E.I.O. ja jatkoi. "He ovat rakentajieni ikiaikaisia vihollisia. Tiedän heistä tällä hetkellä vain nimen. Aluksella minulla olisi pääsy koko rakentajien tietokantaan."
"Olemme tainneet tavata heitä," sanoi Eeli synkästi.
"Totta. Ainakin pari kertaa," komppasi Alex.
K.E.I.O. oli sanomassa jotain, mutta sitten sen ääni muuttui yllättäen.
<VAROITUS: Aika-anomalia havaittu. Syy: Aika-agenttien täysi hyökkäyslaivasto. Sijainti: linnunradan reunavyöhyke. Matkustusaika maapallolle: 1 vuorokausi, 6 tuntia, 14 minuuttia ja 8 sekuntia. Suositus: torjuntataistelu kuun läheisyydessä. Todennäköisyys pysäytykseen: 84.5 %> sanoi K.E.I.O. ilmeettömällä äänellä.
"Mikä toi oli?" kysyi Eeli.
"Se tarkoitti sitä, että koko maapallo on vaarassa, ellemme tee jotain ja pian," sanoi K.E.I.O.
Pojat katsoivat toisiaan. Tämä ei kuulostanut hyvältä.
"Suosittelen, että pistätte lämmintä päälle. Kristalli pitää viedä alukseen, jos haluatte pelastaa sekä Eelin että maapallon siinä samalla," sanoi K.E.I.O.
"Ja heh heh. Ei paineita," K.E.I.O. lisäsi aivan kuin siitä olisi ollut jotain apua.
Eeli mietti asiaa hetken, mutta nyökkäsi sitten. Uni oli vieläkin tuoreena hänen muistissaan. Hän tiesi, millainen kohtalo maapalloa odotti elleivät he auttaisi.
"Alex. K.E.I.O. on oikeassa. Meidän täytyy mennä heti." Eeli tiesi, että Alexin oli hankala uskoa häntä. Ihmiset eivät yleensä ottaneet Eeliä tosissaan, mutta tällä kertaa ei ollut vaihtoehtoja. Alexin täytyi uskoa.
<VAROITUS: Aika-anomalia havaittu. Aika-agenttien tiedustelupartio havaittu ilmakehässä. Etäisyys: 245 kilometriä. Saapumisaika: 1 tunti 12 minuuttia. Todennäköinen tehtävä: ZXFH-22 tuhoaminen> sanoi K.E.I.O.
Alex lopetti pohdiskelun. Myös hän oli tehnyt päätöksensä. Ehkä he voisivat viedä kristallit alukselle, parantaa Eelin ja sitten vain häipyä. Alexia ei huvittanut osallistua mihinkään taisteluun, varsinkaan avaruus-sellaiseen.
"Jaksatko pyöräillä koko matkan saareen?" kysyi Alex huolissaan. Eeli nyökkäsi reippaasti ja nousi ylös sängystä.
"Mennään," sanoi Eeli ykskantaan, ja pojat alkoivat pukea ulkovaatteita ylleen. Oli aika lopettaa tämä outo seikkailu ja palata arkeen.